Metropolia-päivä 2017

Metropolia-päivä 14.3.2017
Vanha viertotie 23, Helsinki.

metropolia
Kuva Toni Nisula

Sisulle ääni-hankkeessa mukana olevia  asiantuntijoita vieraili Metropoliassa. Opiskelijat pääsivät keskustelemaan eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja saivat luennoilla viimeisintä tietoa kommunikoinnin apuvälineistä, synteettisestä puheesta, puheen ja katseen mahdollisuuksista.  

 

Päivän esitykset:

Kaikille löytyy keino kommunikoida: kommunikoinnin apuvälinepalvelut  Suomessa. Mitä on puhevammaisuus, puhetta tukevat ja korvaavat keinot (AAC) ja miten niitä Suomessa saa kommunikoinnin apuvälinepalveluiden kautta.
IT-asiantuntija Taro Katajisto ja Teknisen kommunikoinnin asiantuntija Annakaisa Ojanen, Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki.
Videotervehdys päivän yleisölle.
Kati van der Hoeven-Lepistö,  Henning van der Hoeven ja avustaja Eeva Rantala.
Puhesynteesin nykysuuntaukset.
Fonetiikan professori Martti Vainio, Helsingin Yliopisto.
Puheentunnistus  ja  suomen kielen taivutin.
Toimitusjohtaja, Tapio Koivuniemi, Code Q
Katseenseuranta syötemenetelmänä.
Katseenseurantalaitteiden toimintaperiaate lyhyesti, erilaisia tapoja käyttää katsetta ihmisen ja teknologian välisessä vuorovaikutuksessa, katseenseuranta apuvälineenä ja kommunikaation tukena, tulevaisuuden näkymiä. Tutkija, Päivi Majaranta, Tampereen yliopisto.

Laitetestaus:
Päivään osallistuneilla oli myös mahdollisuus testata erilaisia kommunikoinnin apuvälineitä kuten katse- ja puheohjausta.
Laitetestauksen järjestivät Kajo Apuvälineiden kehitysjohtaja Tuomas Tolmala  ja Code Q:n toimitusjohtaja Tapio Koivuniemi.

Metropolia-päivässä opiskelijoilla oli mahdollisuus testata katseohjausta. Still-kuva dokumentista, kuvaaja Tapani Ruuska.

Yhteenveto Metropolia-päivän esityksistä ja keskusteluista:


Puhesynteesin puhe on tällä hetkellä monotonista aikuisen miehen tai naisen puhetta. Sisulle ääni hanke alkoi 2014 käyttäjien kysymyksestä saadaanko puhesynteesiin käyttäjän kuuloista ääntä ja voisiko myös tunnetta saada ilmaistua. Puhesynteesi on yksi niistä eri keinoista, joiden yhdistelmällä puhekyvyn puuttumista korvataan. Joillekin puhesynteesi on ainoa keino kommunikoida.

Hankkeessa on järjestetty tapaamisia monialaisella ryhmällä. Kukin asiantuntija on vuorostaan toiminut tapaamisen isäntänä. Tapaamisissa on pidetty esitelmiä ja keskusteltu kehitystarpeista ja -mahdollisuuksista. Joitakin parannuksia on jo jalkautunut käyttäjille asti. Asiantuntijat ja käyttäjäasiantuntijat ovat kirjoittaneet näkemyksiä tälle kotisivulle. Sivuille on myös yhteistyössä koottu linkkejä.

Tässä yhteenvedossa on muutamia otteita Metropolia-päivän annista. Kiitos Metropolialle päivän järjestymisestä.

Käyttäjien ensimmäisten kysymysten oheen on hankkeen kuluessa tullut lisää kysymyksiä ja kehitystarpeita. Kymmenkunta vuotta vanha taivutin-ohjelma vaati päivittämistä. Lapsille olisi tarpeen saada edes yleiskäyttöiset äänet, jos käyttäjien kuuloisia ääniä ei ole mahdollista saada nopeasti käyttöön. Käyttäjien tulisi ylipäänsä voida valita synteettinen ääni, jolla haluavat puhua.
Henkilön käytettävissä olevat ohjaustavat ja ohjelmakokonaisuus vaikuttavat puhesynteesin käytettävyyteen. Puhevammaisilla on usein myös eriasteisia liikuntarajotteita. Käyttäjien olisi hyvä pystyä itse aukaisemaan ja sulkemaan ohjelmia sekä itse laite. Myös tietoturvan tulee olla kunnossa.
Tietoa apuvälineistä ei kentällä ole riittävästi, jotta apu löytyisi perille. Tarvetta kommunikoinnin apuvälineille on monesta eri syystä ja eri-ikäisillä ihmisillä.

Annakaisa Ojanen toi esille, kuinka kuka tahansa meistä voi elämänsä aikana tarvita kommunikoinnin apuvälineitä. Katseohjaus tai pienikin liike, jonka henkilö pystyy tekemään, mahdollistaa kommunikoinnin apuvälineiden käytön. Ohje Vuorovaikutustilanteeseen puhevammaisen kanssa, ja kommunikoinnissa aivan yleisestikin, on avuksi LOVIT-muistisääntö.
Taro Katajisto esitteli apuvälineiden hakumenettelyä. Apuvälinettä voi yhtä hyvin hakea niin omainen kuin terveydenhuollon ammattilainen. Hakemuksen käsittely voi kestää useamman kuukauden. Sopivan apuvälineen ja keinojen löytymiseen ja käyttöön tarvitaan ohjausta ja seurantaa.
Apuväline voi vartavasten apuvälineeksi kehitetyn laitteen lisäksi olla myös tavallinen tietokone, tabletti tai puhelin, jossa on toimintaa tukeva ohjelma tai ohjain.
Kuulimme  hyviä ja huonoja kokemuksia kuinka apua kommunikointiin saadaan ja annetaan. Apua jää paljon saamatta. Asenteissa on parantamisen varaa. Vuorovaikutus on monin tavoin tärkeää, se on oikeus olla olemassa.

Kati van Hoeven Lepistö lähetti päivän yleisölle terveisiä. Videotervehdyksessä  näimme kuinka hän avustaja Eeva Rantalan kanssa käytti kirjaintaulua ja miehensä Henning van Hoevenin kanssa kommunikoi ilman kirjaintaulua kirjoittamalla ilmaan katseen avulla. He toivat esille kuinka tärkeää on saada kommunikointikeinot käyttöön, jotta henkilöt, kuten Kati, voivat viettää mahdollisimman merkityksellistä elämää ja tehdä paljon asioita.

Kun puhekykyä ei ole, on hyvä pohtia mitä puuttuva puhe on? Martti Vainion esityksessä kuulimme kuinka monipuolinen taito puhekyky on, miten ääni ja puhe muodostuu. Äänihuulet tuottaa pörinää ja ääntöväylä antaa pörinälle ja kohinalle muodon. Puheessa on painotuksia ja kieli on hierakista…
Ääntä ja puhetta voidaan tuottaa synteettisesti monin eri tavoin.
Käyttäjän sanoman äänteen (”aaa”) avulla voidaan mallintaa ääntöväylä ja saada ääni kuulostamaan vielä enemmän käyttäjältä. Käyttäjän kuuloisen puhesynteesin tekoa on testattu puhesynteesiä käyttävän sisaruksen puhenäytettä apuna käyttäen Sisulle ääni-hankkeessa ja kuulimme siitä otteen. Testihanke ei toistaiseksi ole kuultua otetta pidemmällä.

Käyttäjän kuuloista synteettistä ääntä ja puhetta ei  toistaiseksi ole puhesynteesiin suomen kielellä saatavissa. Seuraava nopeammin tehtävissä oleva edistysaskel olisi, että saadaan käyttäjille äänivaihtoehtoja lisää, kuten lapsille yleiskäyttöiset äänet. Ruotsissa lasten äänet julkaistiin keväällä 2016. Englannin kielellä on jo myös käyttäjälle personoitavia ääniä saatavissa.

Puhesynteesin käytön mahdollistavissa ohjelmissa ja käytettävyydessä on edistytty vuodesta 2014. Viime vuonna on  saatu käyttöön uusi taivutin hyödyntämällä puheohjauksessa käytettyä taivutinta (Code-Q). Tapio Koivuniemi esitteli taivutinta ja kuinka henkilö voi puheohjauksella hallita ympäristöä kuten valoja, radiota, moottoroitua sänkyä tai TV:tä. Puheohjauksella voi soittaa ja lähettää tekstiviestejä. Puheentunnistus saadaan toimimaan vaikka henkilön puhe ei aina olisi kovin selvää tai kyky puhua heikkenee iltaa kohden tai sairauden edetessä. Jos henkilö puhuu murretta, voi olla, että vapaa sanelun puheentunnistin ei puhetta tunnista. Sanoja ja sanontoja pysytään kuitenkin lisäämään.  Tapio kertoi esimerkin, kuinka yksi lisätyistä sanoista on Snickers (suklaapatukka) käyttäjän antaman palautteen myötä. Laitteessa toimiva puheentunnistin on helpompi saada toimimaan myös murteen kanssa, koska tunnistettava sanamäärä on yleensä rajattu.

Päivi Majaranta tutustutti meitä katseenseurantaan syötemenetelmänä. Katse tarjoaa mahdollisuuksia kommunikoida usealla eri tavalla ja laitteella. Pelkän katseen avullakin voi ohjata tietokonetta, mutta valinnan tekemistä helpottaa jos katseohjaukseen saadaan liitettyä toinen ohjauskeino avuksi kuten liike (esim. napin painallus) tai äänikomento (esim. äänne tai äännähdys).
Katseohjaus on nopeasti otettavissa käyttöön, mutta katseohjauksen käyttö vaatii totuttelua kunnes käyttäminen on rentoa silmien liikuttelua.  Aluksi käyttäjä saattaa jännittää ja siksi katseohjaus alussa tuntua rasittavalta, minkä laitetestaukseen osallistuneet huomasivat.
Katseohjaus mahdollistaa tietokoneiden monipuolisen käytön ja myös videopelejä voi pelata pelkästään katseojauksella.

Asiantuntijat korostivat palautteen saamisen olevan tärkeää kehitystyölle. Hyvinä keinoina on, että kehitystyössä on käyttäjiä mukana (kuten Gogain-hankkeessa) ja apuvälinepalvelun tarjoajiin on käyttäjillä sujuva yhteys. Kati van der Hoeven-Lepistön artikkeli ”Vammainen älykkyys mukaan kehittämään teknologiaa” kertoo juuri tästä aiheesta. Katin, Tapion, Annakaisan ja Päivin  asiantuntijanäkökulmia on näkemyksiä -sivulla.

Päivään osallistui kaiken kaikkiaan 74 henkilöä.

Metropolia-päivästä saa mielellään antaa palautetta ja hankkeesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä koordinaattoriin, yhteystiedot alla. Hankkeen seuraava tapaaminen on suunniteltu syksylle.
Kiitos kaikille osallistujille ja asiantuntijoille!

Palaute päivästä ja lisätietoa hankkeesta:

Toni Nisula, Tutkintovastaava, Apuvälinetekniikan tutkinto-ohjelma
Metropolia Ammattikorkeakoulu
 toni.nisula@metropolia.fi
Heidi Majander, Sisulle ääni-hanke, koordinaattori,  heidi.majander@welho.com

 

 

 

 

Mainokset